Joko osaat hyödyntää villiyrttejä? Juuri nyt on hyvä aika tutkia, mitä ilmaisia raaka-aineita aromaattisiin ruokiin ja juomiin oma piha ja lähiniitty tarjoavat.

Oletko luullut, että pihan nurkat herkästi valloittava vuohenputki on rikkaruoho? Ehei — sehän on luonnon sinulle tilaamatta toimittama salaattiviljelmä! Vuohenputken nuoret lehdet ja versot sopivat salaatin lisäksi esimerkiksi keittoihin, lettuihin, munakkaisiin ja maustamaan kesäistä yrttivoita. Sen lisäksi, että hintana on vain saksimisen vaiva, on vuohenputki ravintoarvoiltaan ylivoimainen verrattuna tavalliseen lehtisalaattiin: siinä on moninkertainen määrä mm. C-vitamiinia, rautaa, kalsiumia, kaliumia ja ravintokuitua.

Toinen terveellinen ja monikäyttöinen villiyrtti on nokkonen, joka on yksi useita yrttikirjoja kirjoittaneen Satu Hovin omista suosikeista. Hän käyttää nokkosta sekä ruokiin että juomiin.
— Nokkoscurrykeitto on nopea ja helppo, sen tekee 10 minuutissa. Ei tarvita kuin nokkosta, kookosmaitoa ja paljon currya, pippuria ja suolaa, Satu neuvoo. Hänen mielestään nokkosen maku on parhaimmillaan juomissa. Nokkosesta voikin tehdä simaa, teetä, olutta, viiniä ja snapsia.

Sekä nokkosen että vuohenputken lehtiä kerätään käytettäväksi ja kuivattavaksi keväällä ja kesällä. Nokkosesta voi käyttää myös täysikokoisia lehtiä ja varren latvoja. Vuohenputkista kerätään pieniä lehtiä ja versoja. Kun kasvuston niittää välillä alas, saa uutta satoa koko kasvukauden ajan. Nokkosen tunnistavat kaikki, mutta vuohenputken tunnistuksessa on oltava tarkka, jottei sekoita sitä esimerkiksi myrkkykeisoon tai hukanputkeen, jotka ovat myrkyllisiä.

Satu Hovi muistuttaa poimimaan syksyllä talteen myös nokkosen siemenet.
— Siemenissä on 10-kertainen määrä yrtin voimaa. Nokkosen siemenet kannattaa syödä sellaisenaan. Tänäänkin minulla oli niitä aamupuuron päällä.

Mesiangervo korvaa vaniljan

Villiyrtit sopivat hyvin myös leivontaan.
— Suolaisiin piirakoihin on hirveän helppo piilottaa yrttejä. Kuivattuja yrttejä laitetaan munamaidon sekaan. Tuoreet yrtit täyttävät piirakkavadin nopeasti. Joku hyvä pohja, ja siihen vuohenputkea, munamaitoa ja fetaa, ehkä sulatejuustoa. Ei paljon muuta tarvita — ehkä vähän tomaattia ja hyvät mausteet, Satu Hovi neuvoo.

Hänen leipätaikinoihinsa sujahtaa nokkosen ja vuohenputken ohella usein valkoapilaa. Kuivatuilla ja jauhetuilla mesiangervon kukilla hän korvaa makeassa leivonnassa ulkomailta tuodun vaniljan.
— Sitä käytetään samalla tavalla kuin vaniljajauhetta, pikkuisen enemmän sitä voi laittaa. Käytän mesiangervoa kuivissa kakuissa, makeissa piirakoissa ja kekseissä.

Yrttejä voi säilöä pakastamalla, hapattamalla, öljyyn tai alkoholiin. Helpointa ne on säilöä kuivattamalla huoneenlämmössä. Yrtit voi ripustaa roikkumaan kimppuina tai levittää kankaalle tai voipaperille lämpimään paikkaan, mutta ei suoraan auringonvaloon. Uunissa tai saunan jälkilämmössä yrttien kuivaaminen on tarkkaa puuhaa, sillä jos lämpöä on liikaa, yrtit alkavat kuivumisen sijaan kypsyä.

Nopeimmin yrtit kuivuvat kasvikuivurissa, jolla voi kuivata myös sieniä ja hedelmiä. Kodinkoneliikkeissä myytävien kuivurien hinnat lähtevät vähän alle 30 eurosta. Kuivat yrtit voi murskata pieneen tilaan mahtuvaksi viherjauheeksi, joka säilytetään tiiviissä pelti- tai lasitölkissä.

Yrttien kuivaaminen voi tuntua työläältä, mutta samaa yrttiä ei suinkaan tarvitse kerätä ja kuivata joka kesä.
— Kun kerran keräät ja kuivaat yrtit, niin ne säilyvät 10 vuotta, edellyttäen ettet hienonna niitä, kun ne ovat kuivuneet. Kun näkee keräämisen vaivan, niin samalla kannattaa kerätä ja kuivata useamman vuoden tarpeiksi, Satu Hovi sanoo.

Yrttejä keräämällä ja kuivaamalla voi kasvattaa oman taloutensa omavaraisuutta, mistä nykyisin puhutaan paljon. Satu Hovin tänä vuonna ilmestynyt kirja Omavaraista kertoo juuri siitä — miten jokapäiväisiä ruoka-aineita voi korvata luonnon ja puutarhan antimilla.

Orapihlajasta jääteetä

Miten aivan keltanokka lähtee tutustumaan luonnonyrtteihin? Jos on mahdollista keräillä puiden lehtiä, on pihlajan ja koivun lehdistä ja männynhavuista helppo aloittaa, Satu ehdottaa. Puunlehtien keräily ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuksiin, joten jos aikoo riipiä muita kuin oman tonttinsa puita, on hankittava siihen lupa. Maasta sen sijaan saa keräillä kasveja.
— Käenkaali eli ketunleipä on helppo poimittava. Keltaisena kukkivan peltokanankaalin kukkanuput varsineen ovat kuin parsaa. Litulaukan munuaisenmuotoiset lehdet ovat keväällä tosi hyviä. Peltokanankaalia ja litulaukkaa kannattaa tuoda omaan puutarhaan kasvamaan, Satu vinkkaa.

Taimikaupoissakin myydään nykyisin monia syötäviä perennoja ja yrttejä. Eniten pihoilla rehottaa voikukka, ja sitäkin kannattaa hyödyntää.
— Voikukan lehdissä on vahva, oma maku. Kun niihin laittaa suolaa, sokeria ja etikkaa kastikkeeksi, niin ne menevät salaattina. Ne ovat tosi terveellisiä ja puhdistavat elimistöä kuten vuohenputkikin. Voikukan lehtiruodit ovat liian tujua tavaraa, joten ne kannattaa poistaa ennen käyttämistä. Olen kuivannut lehtiruodit ja tehnyt niistä aromisuolaa.

Itselle mieluisat villiyrtit ja käyttötavat löytää tietysti vain maistelemalla. Satu Hoville mieluisia ovat esimerkiksi erilaiset yrttihaudukkeet sekä kuumina että kylminä juomina.
— Suosikkini on pihlajanlehti, jossa on pieni mantelimainen aromi. Orapihlajanmarjan makua rakastan myös. Orapihlajan marjoilla, lehdillä ja kukilla on verenpainetta tasaava vaikutus, joten niistä kannattaa tehdä helteellä jääteetä.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Satu Hovin kirjaa Yrttitarha (2018).
Lue lisää yrteistä Satu Hovin blogista: https://katajahovi.wordpress.com/