Onko mitään ihanampaa kuin istahtaa pehmeiden löylyjen jälkeen pihalle vilvoittelemaan? Suomen suvi ja sauna kuuluvat erottamattomasti yhteen. Lue vinkit, miten saunot energiatehokkaasti ja terveyttäsi edistäen.

Kun sanotaan saunomisen tekevän hyvää, monet ajattelevat ensimmäisenä rentoutumista. Se on totta: saunassa irtaudutaan arjesta ja ollaan erossa kännyköistä ja muista elektronisista laitteista, jotka nykyisin hallitsevat ihmisten ajankäyttöä. Siellä ollaan hetki ikään kuin piilossa muulta maailmalta, kiireeltä ja ahdistavilta uutisilta. Saunominen lievittää stressiä myös siksi, että saunaan mennään yleensä hyvässä seurassa, olipa se sitten ihan vain oma seura tai perheenjäsenten tai ystävien seura.

Saunomisen terveysvaikutuksista on tehty viime vuosina paljon tutkimuksia. Ne vahvistavat, että saunomisella on monenlaisia positiivisia vaikutuksia meidän fyysiseenkin hyvinvointiimme. Kuumassa löylyssä verisuonisto laajenee, joten verenpaine laskee ja sydämen rasitus vähenee. Saunan lämmin ja kostea ilma tekee hyvää keuhkojen limakalvoille ja helpottaa siten astmaatikkojen oireita. Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä, että saunominen jopa ehkäisisi dementiaa.

Saunan lämpö moninkertaistaa pintaverisuonissa kulkevan veren määrän, millä on suotuisia vaikutuksia ihon hyvinvointiin. Saunojan iho ei korppuunnu, vaan päinvastoin säilyttää kosteutta paremmin ja pysyy kimmoisampana.

Saunominen vaikuttaa myös unen laatuun: tutkimusten mukaan syvän unen määrä kasvaa merkittävästi saunomisen jälkeen ja valveillaoloaika vähenee. Välittömästi saunan jälkeen ei kannata kallistua petiin, sillä saunan unettava vaikutus alkaa noin kahden tunnin kuluttua saunomisesta.

Monella on tapana rentouttaa rasittuneita lihaksiaan saunassa lenkin tai kuntosalin jälkeen. Vielä terveellisempää olisi tutkimusten mukaan kuitenkin saunoa ennen kuntoilua: se ehkäisee lihasten kipeytymistä ja lisää niiden liikkuvuutta urheilun jälkeen.

Jos saunomalla saa lisää terveyttä, niin saako runsaalla saunomisella paljon terveyttä? Kyllä ja ei: Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa parhaat terveyshyödyt saavutettiin, kun saunottiin 4-7 kertaa viikossa noin 20 minuuttia kerrallaan. Sopiva lämpötila on se, mikä tuntuu hyvältä — yleensä noin 70-80 astetta. Saunomalla liian kuumassa saunassa tai liian pitkään terveyshyödyt menetetään.

Pidä kiuas kunnossa

Viime talvena suomalaiset oppivat säästämään energiaa. Saunassa haluttiin silti käydä: kyselyjen mukaan noin puolet suomalaisista ei vähentänyt saunomistaan silloinkaan, kun sähkön hinta oli korkeimmillaan.

Onko meille niin rakas sauna vastuutonta tuhlaamista? Ei suinkaan, varsinkin jos pitää saunoessaan mielessään muutaman perusasian. Kun energiatehokkaan saunomisen ottaa rutiiniksi, säästyy vuodessa sähköä huomattava määrä. Tavallinen sähkökiuas kuluttaa kahden tunnin aikana koosta riippuen 7-9 kilowattituntia sähköä. Jos lasketaan, että kiukaan lämpiämiseen kuluu noin tunti, jää aikaa löylyttelyyn toinen tunti, mikä useimmille riittää mainiosti.

Energiatehokkaaseen saunomiseen riittää muutaman asian muistaminen:

  • Älä pidä saunaa päällä turhaan. Lähde saunomaan heti kun kiuas on saavuttanut haluamasi lämpötilan.
  • Sammuta kiuas ajoissa, jo vähän ennen löylyttelyn lopettamista. Näin voit huoleti tehdä varsinkin silloin, kun kiukaassa on paljon kiviä. Suuri kivimassa varaa lämpöä tehokkaasti ja takaa hyvät löylyt, vaikka kiuas olisi jo poissa päältä.
  • Laske saunomislämpötilaa. Hyvät löylyt saa jo noin 70-asteisessa saunassa.
  • Pidä kiuaskivet kunnossa. Tarkista kivet kerran vuodessa ja lado ne uudelleen, jotta ilma kiertää kiukaassa hyvin. Jos kivet ovat selvästi kuluneet, vaihda ne uusiin. Huonokuntoiset kivet varaavat ja vapauttavat lämpöä huonommin ja voivat myös rikkoa kiukaan lämmityselementit. Kiuaskivien kuntoa voit tutkia kopauttamalla kahta kiveä vastakkain. Murentuvat kivet on aika uusia.

Vihta pihlajasta tai katajasta

Varhaisimpana suomalaisen saunan kuvauksena pidetään noin tuhat vuotta sitten kirjoitetusta Nestorin kronikasta löytyvää tekstiä. Siinä kerrotaan, miten Novgorodin pohjoispuolella elävät ihmiset saunovat kuumissa saunoissaan, hakkaavat alastomia vartaloitaan puunoksilla ja lopuksi kaatavat päälleen kylmää vettä. Kuulostaa tosiaan tutulta!

Saunavihtakin on siis ainakin tuhatvuotinen perinne. Kaikille tuttu vihta syntyy koivusta, mutta muitakin puita on iät ja ajat käytetty vihtojen sitomiseen. Olisiko tänä kesänä aika kokeilla jotain uutta? Katajasta tehty vihta kuulostaa kauhealta, mutta pistelevistä piikeistä voi olla hyötyäkin: ne voivat rentouttaa kireitä lihaksia ja avata akupisteitä samaan tapaan kuin niin sanottu mikrokuppaus. Pihlajasta tai lehmuksesta puolestaan saa pehmeän vihdan. Pajusta sidotulla vihdalla voi hoitaa kiputiloja, sillä pajun kuoressa on salisiinia, jolla on kipua ja tulehdusta lievittävä vaikutus.

Olisiko ihanaa läiskiä itseään oikein tuoksuvalla vihdalla? Sido koivunoksien joukkoon vahvalta tuoksuvia kukkia tai yrttejä kuten suopursua tai lipstikkaa. Vihtaa voi käyttää myös pesukintaan tapaan. Kun olet vihtonut kylliksesi, tartu vihtaan molemmilla käsillä tyvestä ja latvasta ja hiero sillä hipiäsi päästä varpaisiin.


Jutun lähteinä on käytetty:
harvia.com, sauna.fi, Virpi Raipala-Cormierin vihtavinkit https://www.ess.fi/paikalliset/238113