Haluaisitko viettää enemmän aikaa ulkona, mutta kohmeiset sormet ja kipristelevät varpaat ajavat takaisin kodin lämpöön? Silloin apu voi löytyä sähköllä lämpiävistä vaatteista tai asusteista.
Metsästäjille ja motoristeille sähköisesti lämpiävät varusteet ovat olleet tuttuja jo kauan. Nyt lämpövaatteista ovat kiinnostuneet muutkin ryhmät, kertoo Topi Hallikainen Retkitukusta.
— Lämmitettävien vaatteiden profiili ja näkyvyys ovat nousseet ja niiden valikoima kasvanut. Ihmiset osaavat nyt kysellä sellaisten perään, mutta toki teknistä kehitystäkin on tapahtunut. Vaatteiden tarvitsemat akut ovat pienentyneet ja lämpöelementit kehittyneet. Sitä kautta on saatu kevyempiä, parempia ja käytännöllisempiä vaatteita.
Kohta kaksi vuotta kestänyt korona-aika on tehnyt suomalaisista entistä enemmän ulkoilmaihmisiä. Vapaa-aikaa lähdetään yhä useammin viettämään ulos, myös talvella. Uusia käyttäjäryhmiä lämpövaatteille on ulkoilijoiden lisäksi tullut ulkona työskentelevistä ihmisistä.
— Esimerkiksi laskettelukeskuksissa työskentelevät ja rakennustyöntekijät ovat säästä riippumatta paljon ulkona, ja työ sisältää paljon paikallaan oloa, jolloin liike ei riitä pitämään lämpimänä. Heille tällaiset lämmittävät tuotteet sopivat oikein hyvin, Topi Hallikainen sanoo.
Miten vaate sitten lämpiää? Lämpövaatteissa käytetään muun pienelektroniikan tavoin litiumioniakkuja. Useimpiin malleihin sopii tavallinen usb-portin kautta ladattu virtapankki, joka sujautetaan lämpöliivin tai -takin taskuun. Joissakin vaatemalleissa on valmistajan oma akku.
— Virtapankista otettu sähkövirta lämmittää hiilielementtejä tai kalvoja, jotka on sijoiteltu vaatteen sisään. Lämpökalvo on hintavampi, mutta huomaamattomampi ratkaisu. Hiilielementin voi tuntea vaatteen sisällä, kun taas kalvollinen vaate on joustavampi ja sen voi rypistää pieneen tilaan.
Lämpöä päästä varpaisiin
Lämpöliivejä on ollut markkinoilla pitkään, ja niitä myydään Retkitukussakin eniten. Lämpövaatteissa on kuitenkin tarjontaa päästä varpaisiin: kenkään sujautettavia pohjallisia, sukkia, takkeja, haalareita, hansikkaita ja otsapantoja.
Raajat palelevat herkimmin. Liivien ohella Retkitukun asiakkaiden suosiossa ovatkin hansikkaat.
Kenelle näitä tuotteita voi suositella?
Paukkupakkasellakaan kaikki eivät lisälämmitystä tarvitse, Topi Hallikainen sanoo.
— Jos tarkoitus on liikkua reippaammin, niin että syke nousee ja tulee kuuma, niin silloin jättäisin sähkölämmitteiset vaatteet kotiin. Jos taas kävelee rauhallisesti, ja jos on aiemmin palelluttanut vaikka sormiaan, tai on muuten herkkä kylmälle — on iäkkäämpi tai muuten on heikompi pintaverenkierto — niin hanskat tai liivi voivat olla hyvä apu. Ennen kaikkea suosittelen niitä sellaisiin tilanteisiin, joissa liike ei pidä lämpimänä. Jos liikkuu, niin kroppa tuottaa lämpöä, jonka hyvät ulkoiluvaatteet pitävät iholla.
Hiihtoladulle siis tuskin tarvitset lisälämmitystä, mutta pilkkireissun tai talvisen eväsretken mukavuutta ne voivat kohottaa merkittävästi.
Niin kuin monissa muissakin sähkölaitteissa, mietityttää lämpövaatteiden käyttäjiäkin akun kesto. Siihen vaikuttavat monet asiat.
— Virtapankkejahan on monenkokoisia. Monesti vaatteiden lämmitystehoa pystyy myös säätämään, joten sekin vaikuttaa akun kestoon. Ja kuten kaikki puhelinta pakkasella käyttäneet tietävät, niin mitä kylmempää on, sitä vähemmän aikaa akku kestää.
Akkukäyttöisten lämpövaatteiden hintahaitari on laaja: muutamista kympeistä useampiin satasiin. Eri hintaluokan vaatteissa on eroja lämmön tuotantotavoissa. Hintaa nostavat myös lisäominaisuudet: kalliissa vaatteissa voi olla kaukosäädin tai älypuhelinsovellus, jolla lämmitystä voi hallita.
Lämpövaate on turvallinen käyttää, Topi Hallikainen sanoo.
— Jos puhelinta uskaltaa taskussaan kantaa, niin uskaltaa kyllä tällaistakin käyttää. Suomessa myytävä tuote on käynyt tiukat testit läpi ennen kuin se on hyväksytty myyntiin.
Aivan kuin mitä tahansa vaatetta hankkiessa, kannattaa lämpövaatteen pesuohje tarkistaa. Suurin osa on konepestäviä matalassa lämpötilassa.
Kertakäyttöisiä ja keitettäviä
Entä jos lisälämmön tarve ulkoilussa on hyvin vähäistä, tai akkukäyttöisten lämpövaatteiden hinta tuntuu kovalta? Kauppojen hyllyille on tullut myös akuttomia lämmittäjiä.
Kertakäyttöiset aktiivihiililämmittimet ovat pieniä tyynyjä, jotka voi sujauttaa hansikkaan tai kengän sisälle lämmittämään. Kun tyynyn suojapussin avaa, lämmitin reagoi kemiallisesti ilman kanssa ja lämpenee muutamassa minuutissa noin 60-70 asteeseen. Lämmitysteho kestää yleensä joitakin tunteja. Jos tyynyn sulkee ilmatiiviiseen pussiin, se kylmenee, ja loppu lämmitysajasta jää käytettäväksi myöhemmin. Kahden lämmitintyynyn hinta on kahden, kolmen euron luokkaa.
Kertakäyttölämmittimien käyttö tuottaa jätettä. Ekologisempana, mutta halpana lämmityskeinona kaupoissa on tarjolla keitettäviä lämpöelementtejä. Pyöreät tai soikeat litteät muovikiekot laitetaan veteen kiehumaan muutamaksi minuutiksi, ja niiden luvataan luovuttavan lämpöä puolesta tunnista tuntiin. Kertakäyttöisten lämmittimien tapaan ne voi laittaa esimerkiksi hansikkaiden sisälle ja keittää aina uudelleen. Halvimmat kiekot alkavat jäähtyä heti kattilasta noston jälkeen, kalliimmat lämmittimet aktivoidaan napista luovuttamaan lämpöään.