Ruokahävikin vähentäminen on ilmastoteko, jolla voi myös säästää rahaa. Fiksuilla valinnoilla ja suunnitelmallisuudella pystyy vähentämään hävikkiä, sanoo kotitalouden asiantuntija Emmi Lukkarila.

Ruokahävikiksi kutsutaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta jää syömättä ja päätyy biojätteeksi. Suomalaisissa kotitalouksissa roskiin päätyy yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa joka vuosi. Yhtä ihmistä kohti se tekee 20-25 kiloa.
— Se on hyvin perhekohtainen asia, tuleeko hävikkiä. Toisissa perheissä sitä tulee minimaalinen määrä, toisissa taas paljonkin. Toiset meistä ovat näppärämpiä hyödyntämään elintarvikkeet, toisilla on siinä vielä harjoittelemista, sanoo Lounais-Suomen Marttojen kotitalouden asiantuntija Emmi Lukkarila.

Suurimmalla osalla meistä on ainakin jonkin verran varaa petrata. Ruokahävikin taklaaminen kannattaa aloittaa suunnittelulla.
— Suunnitelmallisuus — vaikka se on niin tylsää — on oikeastaan kaiken a ja o hävikkitalkoissakin. Eli viikosta voisi käyttää tunnin tai puoli tuntia siihen, että miettisi, mitä meidän perheessä syödään ensi viikolla. Voi vaikka kysyä muilta perheenjäseniltä, onko heillä toiveita ja ideoita ja siltä pohjalta suunnitella koko viikon ruokalistan. Kerran viikossa on hyvä olla myös jämäpäivä: kaikille ei tarvitse aina olla samaa ruokaa tarjolla, vaan silloin voi olla yksi annos yhtä ja kaksi annosta toista ruokaa, Emmi Lukkarila neuvoo.

Jääkaappiin ja kuivakaappeihin ei jää ruokatavaraa vanhenemaan, kun ne pitää siisteinä ja järjestyksessä, ja ottaa tavaksi ratsata niiden sisällön säännöllisesti.
— Vaikka samalla kun tekee viikon ruokasuunnitelmaa, voi kurkata kaappeihin ja selvittää, mitä sellaista siellä on, missä on parasta ennen tai viimeinen käyttöpäivä lähestymässä, ja sitten suunnitella, mitä niistä tehdään.

Pää kylmänä tarjouslaareilla

Vaikka kauppareissun tekisi ostoslistan mukaan, voi koriin eksyä tuotteita, joista syntyy hävikkiä.
— Vaikka houkuttelisi ostaa kilohinnaltaan halvempi iso paketti, niin jos on vaarana, ettei se tule kokonaan käytettyä, kannattaa kyllä valita se pienempi pakkaus, Emmi Lukkarila muistuttaa.

Nipputarjousten äärellä täytyy pitää pää kylmänä, tai sitten täytyy heti hahmottaa, onko tuote sellainen, josta voi osan laittaa pakkaseen tai pystyisikö sen käyttämään monipuolisesti.
— Jos haluaa ostaa vaikka kilon tarjousjauhelihaa, niin tekee siitä vaikka bolognesekastiketta, lihapullia ja mureketta. On paljon mielekkäämpää syödä erilaisia jauheliharuokia kuin sitä samaa kastiketta koko viikon.

Pakastaminen on monesti kätevin tapa saada ylimääräiset ruokaostokset säilymään. Ruuat eivät kuitenkaan säily siellä loputtomiin.
— Pitää muistaa, että pakkasestakin pitää käyttää säännöllisesti ruokaa pois. Suunnittelupäivänä kurkataan siis myös pakastimeen, että olisiko siellä jotain, mistä voisi valmistaa ruokaa jonain päivänä.
Kaikkia tuotteita ei myöskään saa pakastaa. Näin on esimerkiksi joissakin eineksissä, jotka on varastoitu pakastettuna.
— Kerran sulatettua ei pidä pakastaa uudelleen. Ruuan rakenne ja maku kärsivät silloin. Jos tuotteen pakkauksessa mainitaan, että sitä ei saa pakastaa, niin kyllä se sitä myös tarkoittaa.

Joskus väärä säilytyskin voi aiheuttaa ruokahävikkiä. Helteellä kauppareissulta kannattaa palata kotiin ripeästi tai lähteä kauppaan kylmälaukun kanssa. Pakkasella esimerkiksi yrtit ja banaanit voivat paleltua kauppakassissa, jos niitä ei suojaa kylmältä. Jos olet laittanut sipulit jääkaappiin, voit yllättyä ikävästi — ne alkavat viileässä ja kosteassa herkästi itää.

Voiko tätä vielä syödä

Homepilkkujen koristelema ruoka on syömäkelvotonta. Hiukan nahistunut tai kuivunut tai parasta ennen -päivämäärän ylittänyt tuote ei sitä useinkaan ole.
— Täytyy huomioida ero parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkinnöissä. Viimeinen käyttöpäivä ilmoitetaan herkästi pilaantuvissa tuotteissa, ja sen jälkeen ruokaa ei ole syytä syödä.
Parasta ennen -merkinnällä varustetuille tuotteille tehdään aistinvarainen arviointi eli niitä haistellaan ja maistellaan. Jos vaikuttaa hyvältä, ruoka on turvallista syödä, Emmi Lukkarila neuvoo.

Kotona valmistettua ruokaa voi syödä useita päiviä, kunhan se on säilytetty jääkaapissa, ja ruuasta on lämmitetty vain yhdellä kerralla syötävä osuus.
Luova ruuanlaittaja osaa tuunata tähteistä vaikka mitä herkkuja, Emmi Lukkarila sanoo. Hävikkiä syntyy helposti esimerkiksi hedelmistä ja leivästä. Martalta tulee niiden jatkojalostukseen vinkkejä kuin apteekin hyllyltä.
— Vähän nahistuneetkin hedelmät käyvät vielä smoothieen. Niistä voi tehdä uunissa lämmintä hedelmäsalaattia tai hedelmä-kaurapaistosta. Pannaritaikinaan voi laittaa hedelmiä raastettuna tai pilkkuisen banaanin siivuja. Kuivahtaneesta leivästä voi tehdä salaattiin krutonkeja, lämpimiä voileipiä, bruschettoja tai toasteja.

Yksi ruokahävikin kipupiste ovat suomalaisten rakastamat buffet-pöydät. Kun tarjolla on monenlaista hyvää, kovin helposti villiintyy lappamaan lautasen kukkuroilleen.
— Monesti silmät syövät enemmän kuin vatsa jaksaa. Ota siis noutopöydästä vain sen verran, että varmasti jaksat syödä kaiken, Emmi Lukkarila muistuttaa.
Hae siis mieluummin vaikka monta kertaa lisää — se ei ole lainkaan niin noloa kuin hyvän, vaivalla valmistetun ruuan kippaaminen jäteastiaan.

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen löytyy myös Motivan ylläpitämältä Saa syödä -sivustolta: saasyoda.fi