Kevät on parasta aikaa aloittaa keittiöjätteen kompostointi. Kompostointi ei ole rakettitiedettä, mutta jos perusasiat eivät ole hallussa, voi pihalla muhia toimivan kompostin sijaan haiseva tunkio.
Uuden jätelain myötä tullut ilmoitusvelvollisuus biojätteen kompostoinnista ja puhe pihaan tupsahtavista kompostitarkastajista ovat saaneet monet ajattelemaan, että kompostoinnista on tullut hankalaa. Sitä se ei ole, vakuuttaa Biolan Oy:n puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
— Kompostointi on yhtä helppoa kuin ennenkin, ja uuden jätelain tarkoitus on hyvä, eli
saada mahdollisimman paljon biojätettä kiertämään, niin että sitä hyödynnetään, eikä menisi sekajätteen mukana polttoon, hän sanoo.
Aloitetaan siitä, mihin jätteet pannaan kompostoitumaan. Millainen kompostorin pitää olla, jotta se mahdollinen kompostitarkastajakin olisi tyytyväinen?
— Keittiöstähän syntyy biojätettä aina, joten kompostoinninkin pitäisi onnistua ympäri vuoden. Siksi kompostorin tulisi olla hyvin lämpöeristetty kauttaaltaan, siis myös pohja ja kansi. Siten se pysyy lämpöisenä ympärivuotisesti. Toinen tärkeä asia on tiiviys: biojätteessä voi olla sellaista ainesta, mikä houkuttelee jyrsijöitä. Kompostorin tulee olla niin tiivis, ettei se houkuttele hiiriä tai rottia. Nämä kaksi asiaa ovat ne tärkeät jutut, että kompostoiminen lähtee sujumaan.
Omaan tarpeeseen sopiva kompostori riippuu tietysti syntyvän jätteen määrästä. Lämpökompostorit ovat tilavuudeltaan aina vähintään 200 litraa, sillä pienemmässä astiassa kompostoituminen ei oikein toimi. Vaaditaan tietty määrä massaa, jotta lämpöä syntyy tarpeeksi.
— Yhden perheen kompostoriksi 200-300 litraa on sopiva koko. Jos on vaikka kompostorikimppa naapureiden kanssa, niin silloin voi olla ihan järkevää hankkia iso kompostori, vaikka 500-litrainen. Sillä pystyy kompostoimaan jo viiden talouden jätteet.
Kompostoimiseen liittyvät määräykset ovat osin kuntakohtaisia. Jotkut kunnat vaativat, että kompostorissa pitää olla lämpömittari. Jos se ei ole pakollinen, on se kuitenkin mukava lisävaruste, josta voi seurata kompostorin toimintaa. Toinen hyvä ominaisuus on ilmanjakokanava.
— Jos kompostorissa on ilmanjakokanava, niin massaa tarvitsee sekoittaa harvemmin, ja siitä tulee varmemmin toimiva komposti, eikä haiseva tunkio. Jos ilmakanavia ei ole, niin helposti kompostiin tulee hapettomat olosuhteet, ja siitä tulee hajuhaittoja.
Hyytynyt komposti herätetään lämmöllä
Kompostin toiminnalle olennaisen tärkeää on kuivike, jota on lisättävä kompostoriin joka kerta, kun panee sinne lisää jätettä. Hyvässä kuivikkeessa on nestettä imevä ainesosa ja karkeutta, joka pitää kompostimassan ilmavana. Komposti- ja huussikuivike sisältää nämä molemmat ainesosat, samoin erityisesti kompostointiin kehitetty tehokuivike.
— Kompostorit ovat usein korkeita, ja silloin ne ovat helposti pohjalta liian märkiä, jos ei ole ainesosaa, joka tasaa kosteutta. Kuiviketta lisätään noin 1/3 viedyn jätteen määrästä tai jopa puolet, jos jäte on kovin kosteaa, Riikka Kerttula neuvoo.
Kompostimassaa pitää myös möyhentää, varsinkin jos kompostorissa ei ole ilmakanavia. Kesällä möyhennellä voi vaikka joka kerta kun vie jätettä, mutta talvella riittää kun sen tekee kerran kolmessa viikossa, koska möyhentäminen jäähdyttää kompostia.
— Talvella kompostorin ilmanvaihtoa voi säätää pienemmälle, mutta nyt keväällä sen voi laittaa täysin auki, että komposti saa riittävästi happea.
Jos komposti pääsee talvella jäätymään, lakkaa toimimasta ja uhkaa täyttyä, sen saa herätettyä lämmittämällä. Biolan valmistaa tarkoitusta varten sähkökäyttöisiä lämmittimiä.
— Lämmitin ei kuluta paljoa sähköä, mutta siitä voi olla iso apu. Kompostia voi lämmittää myös kuumalla vedellä täytetyillä kanistereilla.
Kompostiin voi viedä kaiken keittiössä syntyvän biojätteen. Jotkut kompostoivat kissan hiekka-astiaan tekemät kakatkin. Saako niin tehdä?
— Kissankakka kyllä maatuu, mutta hiekkalaatikon kuivikkeen pitää olla kompostissa hajoavaa eli savi- tai puukuitupohjaista. Jos kompostoriin laitetaan kotieläinten jätöksiä, sitä tulisi lain mukaan käsitellä käymäläjätekompostina, eli silloin tarvitaan vuoden jälkikompostointi, eikä kompostia saisi levittää suoraan kompostorista. Jos sitä omaan pihaan levittää, niin ei se iso synti ole. Pitää kuitenkin huomioida, että jos käyttää kompostia kasvimaalla syötäville kasveille, niin hygieniasyistä kompostimassa pitää ilman muuta jälkikompostoida.
Kompostorista katteeksi
Hyvin toimivassa kompostorissa keittiöjätteestä syntyy kahdessa kuukaudessa puolikypsää kompostimassaa, niin sanottua katekompostia, jota voi laittaa kasvualustan pinnalle katteeksi, siis esimerkiksi puiden, pensaiden ja perennojen juurille. Kasvit saavat siitä paljon ravinteita.
— Tyhjennysvaiheessa massan kuuluu olla multamaista, eikä siitä kuulu tunnistaa jätteitä. Poikkeuksena ovat esimerkiksi kananluut, jotka voi nakata uudelle kierrokselle kompostoriin tai heittää sekajätteisiin. Kananmunankuoret eivät myöskään kompostoidu kokonaan siinä ajassa. Kompostin kuuluu olla tummaa ja hyvänhajuista, vaikka se olisikin karkeaa. Jos näin ei ole, on jotain pielessä. Tyypillisimmin massa on ollut liian märkää, ja silloin se voi haista vähän ummehtuneelta, Riikka Kerttula sanoo.
Siementen kylvämiseen tai taimien istuttamiseen puoliraaka kompostimassa on liian tuimaa tavaraa. Se on ensin syytä jälkikompostoida eli laittaa kypsymään esimerkiksi puutarhajätekompostiin tai kehikkoon.
Kompostin sopivuutta kylvämiseen voi testata vaikka kylvämällä vihanneskrassia, puutarhaneuvoja vinkkaa.
— Pane ruukkuun pussimultaa ja toiseen ruukkuun kompostia. Kylvä niihin vaikka vihanneskrassia, joka kasvaa viikossa 10 sentin korkuiseksi. Jos se kasvaa kompostimullassa yhtä hyvin tai melkein hyvin kuin ostomullassa, niin uskallat käyttää sitä. Jos kasvusto taas on kompostissa selvästi kituliasta, niin tiedät, että jälkikompostointia tarvitaan.