Nuoriso on kulkenut napit korvissa jo vuosikaudet, mutta nyt kaiken ikäiset suomalaiset kuuntelevat äänikirjoja ja podcasteja tehdessään arjen askareita, harrastaessaan liikuntaa tai siirtyessään paikasta toiseen.

Ei siitä ole kovin montaa vuotta, kun äänikirja tarkoitti muutamaa cd-levyä kirjakaupan hyllyn nurkassa. Tarjolla oli ehkä pari kotimaisen kirjallisuuden klassikkoa ja lastenkirjoja. Sittemmin äänikirjojen tarjonta on moninkertaistunut, ja niitä on kuluttajien ulottuvilla monella eri kanavalla. Kun uutuuskirja julkaistaan, on siitä jo lähes aina äänikirjaversio tarjolla painetun kirjan kanssa samanaikaisesti. Kirjakaupoissa on yhä myynnissä äänikirjoja levyinä, mutta sen lisäksi niitä voi ostaa verkkokaupoista ja ladata tiedostona omalle tietokoneelleen tai mobiililaitteelleen.

Äänikirjoja voi lainata internetissä sähköisesti kirjastojen Ellibs Library -palvelun kautta. Niitä on tarjolla myös Yle Areenassa, joten äänikirjaa voi kuunnella älytelevisionkin kautta. Ne, joille tavallisen painetun kirjan lukeminen on vaikeaa oppimisvaikeuksien tai terveydellisten syiden takia, ovat oikeutettuja liittymään Celian äänikirjapalveluun.

Äänikirjojen suoratoistopalvelut ovat keränneet Suomessa satojatuhansia asiakkaita. Maksamalla palvelun kuukausimaksun he voivat kuunnella yleensä rajattomasti äänikirjoja, joita on valikoimassa satojatuhansia. Tällä periaatteella toimivat esimerkiksi Storytel, BookBeat, Supla, Suomalainen Plus ja Nextory. Musiikinystäville tutussa Spotify-palvelussa on tarjolla laaja valikoima podcasteja eri aihepiireistä.

Äänikirjalla voi hoitaa terveyttään

Alkuun äänikirjojen käyttäjäkunta oli nuorta, mutta nyt niitä kuuntelevat kaikki ikäluokat, kertoo BookBeatin liiketoiminnan kehityksestä vastaava Sari Forsström. 55-65-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäluokissa suhteellinen kasvu on ollut viime aikoina suurinta. Samaan aikaan miesten osuus on kasvanut selvästi, vaikka naiset yhä kuluttavat äänikirjoja selvästi miehiä ahkerammin.

— Ikäihmiset ovat tulleet joukolla mukaan, kun älypuhelimet ovat yleistyneet. Usein myös kuulen, että heitä on alussa auttanut lapsi tai lapsenlapsi sovelluksen käyttöönotossa. Palvelun käyttö koetaan yleensä helpoksi, sillä käyttäjäksi rekisteröityminen verkkosivuilla ja sovelluksen lataaminen, kirjautuminen ja käytön aloittaminen on nykyään jo varsin tuttua tv-sarjojen ja musiikin suoratoistopalveluista, joita monet käyttävät. Sovellus on helppokäyttöinen ja vakaa ja kehitämme sitä jatkuvasti palautteenkin pohjalta.

Langattomat kuulokkeet ovat monen äänikirjanystävän suosiossa. Kun kännykän tai tabletin voi jättää pöydälle, eikä piuhoja ole tiellä, voi vapaasti heiluttaa siivousrättiä, nostella puntteja tai työstää taikinaa.

Moni kirjanystävä tekee näyttöpäätetyötä, ja rasittuneille silmille äänikirjat tuovat kaivattua lepoa. Aivotutkijoiden mukaan äänikirjoilla on samoja terveyshyötyjä kuin lukemisella: pitkään tarinaan uppoutuminen lievittää stressiä ja parantaa muistia. Kun äänikirjaa kuunnellessa on liikkeellä, se tietysti edistää myös fyysistä terveyttä toisin kuin tuolilla istuminen tai sohvalla makoilu kirjan ääressä.

Huumori ja rikokset kiinnostavat

Koronavuosi oli äänikirjapalveluille kasvun vuosi.
— Se oli toki odotettua, koska äänikirjoissa kasvua olisi tullut joka tapauksessa — oltiin hyvässä vauhdissa jo ennen koronaa. Sinänsä vuosi on kyllä varmasti entisestään lisännyt digitaalisen siirtymän vauhtia eli digitaalinen äänikirjapalvelu ja äänikirjojen kuuntelu kännykästä ovat kukoistaneet koronavuoden aikana. Moni ollut paljon kotona ja kuunnellut äänikirjoja samalla kun tekee jotain muuta, koronakävelyllä käydessä ja nukkumaan mennessä, Sari Forsström sanoo. — Kirjoja on myös ilmestynyt äänikirjoina enemmän kuin koskaan ennen, kun kaikki suomalaiset kustantamot ovat lisänneet ja laventaneet äänikirjavalikoimaansa. Kasvavalla kuluttajakunnalla on siis ollut myös valinnanvaraa enemmän kuin ennen. Kaikki genret ovat kasvaneet.

Mitä suomalaiset sitten kuuntelevat sauvakävellessään, imuroidessaan ja istuessaan bussissa? Viime aikoina nousussa on ollut erityisesti fiktio.
— On kuunneltu esimerkiksi pitkiä sarjoja, jotka irrottavat arjesta ja rentouttavat, niin jännitystä kuin muitakin lajityyppejä. Niin sanottu feelgood on menestynyt, Sari Forsström kertoo.
Tällä hetkellä sekä BookBeat- että Storytel-palvelun kuunnelluin äänikirja on stand up -koomikko Ismo Leikolan Amerikan-urasta kertova Suo, kuokka ja Hollywood. Elisa Kirjan asiakkaat ovat jännityksen perään, sillä siellä kuunnelluimpia ovat Seppo Jokisen ja Lucinda Rileyn dekkarit. Suplassa kuuntelun kärkipaikkaa pitää ajankohtainen tietokirja Katiska — Suuri huumevyyhti.

Äänikirjan lukijalla on kuuntelukokemuksessa suuri merkitys.
— Useista lukijoista tulee suosikkeja, joita seurataan. Monenlaiset lukijat ovat suosittuja, makuja on tässäkin monia, mutta voi sanoa, että pääsääntöisesti suomalaiset haluavat kuunnella ilmeikästä luentaa, jossa ei kuitenkaan eläydytä tai elävöitetä liikaa. Lukijan läsnäolo tekstissä on tärkeää, se välittyy, mutta suurieleistä näyttelemistä ja dramaattisuutta ei kaivata, Sari Forsström kuvailee.