Sähköpula voi muodostua tilanteessa, jossa Suomessa on pitkään ollut useampi aste pakkasta. Tällöin sähkön kulutus voi nousta korkeammaksi kuin tuotanto ja Suomeen tuonti yhteensä.

Tyypillisesti kantaverkkokeskus Fingrid Oyj saa tiedon seuraavasta vuorokaudesta edeltävänä iltapäivänä. Mikäli kulutusennuste osoittaa tilanteen kiristyvän, antaa Fingrid ilmoituksen "sähköpula mahdollinen". Tällöin jakeluverkonhaltijat, kuten Sallila Sähkönsiirto Oy, nostavat valmiuttaan nopeillekin sähkön rajoitustoimille. Näille toimille Sallila Sähkönsiirto Oy on päivittänyt sähköpulaohjeistuksensa Fingridin ohjeistuksen mukaiseksi.

"Sähköpulan riski suuri" -ilmoitus tarkoittaa tilanteen kiristyneen ja Fingrid on jo joutunut käynnistämään varavoimalaitoksia ja häiriöreservejä. Tässäkään tilanteessa eivät verkkoyhtiöt vielä rajoita sähkön kulutusta.

"Sähköpula" katsotaan syntyneeksi, kun sähköntuotanto ja tuonti eivät enää riitä kattamaan kulutusta. Tällöin sähkönkulutusta joudutaan kytkemään irti. Paikalliset jakeluverkonhaltijat suorittavat kulutuksen kytkemisen irti Fingridin ohjeiden mukaisesti siten, että sähkökatkot kestävät kyseisellä alueella enimmillään pari tuntia. Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot pyritään aina rajaamaan sähkökatkojen ulkopuolelle.

Rajoitusten kolme aikaporrasta

Varsinainen sähköpula saattaa muodostua erittäinkin nopeasti kireässä tehotilanteessa, esim. ison tuotantolaitoksen vikaantuessa tai jonkin ison sähkönsiirtoyhteyden pettäessä. Nämä tilanteet on luokiteltu kolmeen eri aikasykliin.

Nopeimmillaan rajoitukset tapahtuvat automaattisesti alle sekunnissa (120 ms). Tällöin kyseessä on ns. alitaajuussuojaus. Sallilan verkossa tällainen tapahtuma laukaisee kokonaisen sähköaseman jännitteettömäksi. Taajuusportaita, joissa suojaus aktivoituu on viisi välillä 48,0 Hz-48,8 Hz. Sähköverkon normaalitaajuus on 50,0 Hz.

Seuraavassa portaassa puhutaan minuuttitasosta. Tällöin Fingrid ohjaa kulutuksia itse suoraan pois verkosta, eivätkä verkkoyhtiöt ehdi saamaan varoituksia ennakkoon.

Hitain tapahtumaketju on se, jossa verkkoyhtiö käskytetään pudottamaan tehoa.
Sallila Sähkönsiirron verkko on jaettu erilaisiin ryhmiin, joita rajoitetaan. Lisäksi on joukko yhteiskunnallisesti kriittisiä kohteita, joista ei sähköä katkaista. Näitä kohteita on lähinnä asutuskeskuksissa, kuten sairaalat, pumppaamot, palolaitokset ym. Teollisuutta ei suoranaisesti ole rajoitettu kriittiseksi kohteeksi.
Säännöstelyryhmät ovat kuitenkin Energiaviraston määritelmän mukaisesti salassa pidettäviä, joten niitä listoja emme julkaise.

Valtakunnallista ja alueellista tiedotusta

Tiedotuksesta sähköpulan eri vaiheissa vastaa Fingrid yhdessä Työ- ja Elinkeinoministeriön kanssa. Tästä syystä erityisesti kylminä pakkaspäivinä kannattaa seurata valtakunnallisia uutisia.

Monet verkkoyhtiöt pyrkivät lähettämään asiakkailleen tekstiviestejä sähköpulatilanteessa. Tämän palvelun toimivuutta voi kuitenkin epäillä. Kun Suomessa aloitetaan säännöstely, eri yhtiöt lähettävät samaan aikaan muutaman miljoonan tekstiviestin ryppäitä operaattorien verkkoon. Suomessa on kuitenkin rajoitetusti tietoliikenneverkkoa välittämään viestejä, joten ne todennäköisesti tukkeutuvat. Näin ollen viesti voi tulla läpi asiakkaalle pahimmassa tapauksessa usean tunnin viiveellä.

Energiateollisuuden tarjoama nettipalvelu Sähkökatkokartta osoitteessa sahkokatkokartta.fi on paras tiedotuskanava, kun omalle alueelle kohdistuu laaja sähkökatko. Tänne päivittyvät alueelliset katkot muutaman minuutin välein.

Myös Sallilan omille kotisivuille sallila.fi päivitetään tiedotuksia asiasta.